Miten pisteytys toimii maastohiihdossa?

Hiihto

Jokainen maastohiihtokilpailu on kilpailu, jonka tavoitteena on olla radan nopein. Periaatteessa pisteytys on niinkin yksinkertaista kuin antaa ensimmäinen sija nopeimmalle hiihtäjälle, toinen sija toiseksi nopeimmalle, viimeinen sija hitaimmalle hiihtäjälle ja sitten sijoittaa jokainen kilpailija näiden välissä olevan ajan mukaan.

Sijoitus ja FIS-pisteet

Jokaisen maastohiihtokilpailun tuloksissa näytetään kahdenlaisia pisteitä: kunkin hiihtäjän sijoitus sekä hänelle myönnettyjen FIS-pisteiden määrä. Sijoitus on yksinkertaisesti numeerinen osoitus siitä, mille sijalle kilpailija sijoittui. Voittajan sijoitus on 1, neljänneksi nopeimman hiihtäjän sijoitus on 4 jne. FIS-pisteet kuvaavat hiihtäjän kilpailukykyä kilpailussa. Voittaja saa nolla FIS-pistettä, ja kaikki muut sijoittuneet saavat pisteitä voittajan takana olevan aikaväliinsä perustuvan pistemäärän, ja viimeiseksi sijoittunut saa suurimman pistemäärän. Kuten golfareiden lyönnit, maastohiihtäjä haluaa saada mahdollisimman vähän FIS-pisteitä.. Näin ollen kilpailukykyisimmät ja eliittihiihtäjät ovat niitä, jotka keräävät kauden aikana vähiten pisteitä.

Aloitustyypit

Maastohiihtokilpailussa on useita lähtötapoja, kuten massa-, intervalli-, takaa-ajo- ja lämmittelylähtö. Joukkolähdössä kaikki hiihtäjät starttaavat samaan aikaan, ja voittaja ja lopputulos määräytyvät sen perusteella, missä järjestyksessä kilpailijat ylittävät maalilinjan. Kilpailijat lähtevät liikkeelle nuolenmuotoisessa ruudukkomuodostelmassa. Kilpailijoiden paikat ruudukossa määräytyvät heidän aiemmassa karsintakilpailussa saavuttamansa sijoituksen perusteella tai sen mukaan, miten he ovat sijoittuneet hallintoelimen ylläpitämällä listalla, ja vahvemmat hiihtäjät lähtevät ruudukon kärjestä. Kaikki muut starttityypit, mukaan lukien intervalli-, takaa-ajo- tai hiihtolähdöt, vapauttavat hiihtäjät yksitellen tai ryhmissä, ja lopullinen yksilö- tai joukkuesijoitus määräytyy radalla saavutetun ajan perusteella. Lähtötyypistä riippumatta kilpailussa jaettavat FIS-pisteet perustuvat aina hiihtäjien aikaväliin voittajan takana.

Aikarangaistus ja oikeudenmenetys

Maastohiihdon rangaistukset, jotka voivat vaikuttaa kilpailijan pistemäärään, ovat aikarangaistukset, kilpailukiellot ja hylkäykset. Jos hiihtäjä aloittaa liian aikaisin, hän saa aikasakon, joka yleensä lisää 15 tai 30 sekuntia. Kilpailun keskeytyksiä käytetään sprinttikilpailujen tai etappien aikana tapahtuneista rikkomuksista, ja ne johtavat siihen, että kilpailija pisteytetään viimeisenä. Hylkäyksiä käytetään vakavien rikkomusten yhteydessä, ja ne johtavat siihen, että rikkomuksen tehneelle hiihtäjälle ei kirjata pisteitä tai aikaa.

FIS-pisteiden laskeminen

FIS-pisteet lasketaan jakamalla kilpailijan maaliintuloaika voittajan ajalla, vähentämällä siitä yksi ja kertomalla se sitten kertoimella 800-2800. Pienempi kerroin kuvastaa vaikeampaa kilpailumuotoa. Intervalli- ja takaa-ajokilpailuissa kertoimet ovat alhaisemmat, ja massastarttikilpailuissa kertoimet ovat korkeammat, koska massastarttikilpailuissa on helpompi pysyä johtajan lähellä. Myönnettävien FIS-pisteiden määrä kuvastaa sekä voittajaan jääneen eron suuruutta että kilpailumuodon vaikeutta. Näin ollen, alhaisemmat FIS-pisteet heijastavat sekä aikaa, joka on lähempänä voittajan aikaa, että haastavampaa kilpailumuotoa..

Rangaistus kilpailusta

Viimeinen vaihe FIS-pisteiden laskemisessa useimmissa kilpailuissa on kilpailurangaistuksen lisääminen., joka vastaa alan parhaiden kilpailijoiden sijoituksia. Talviolympialaisissa, FIS:n maastojuoksun maailmancupissa tai FIS:n maailmanmestaruuskilpailuissa ei ole kilpailurangaistusta, koska nämä tapahtumat edustavat korkeinta kilpailutasoa. Kaikkien muiden kilpailijoiden osalta kolmen korkeimmalla sijalla olevan kilpailijan nykyiset FIS-pisteet lasketaan yhteen ja jaetaan sitten 3,75:llä kilpailurangaistuksen määrittämiseksi. Kilpailurangaistus lisätään kunkin kilpailijan kilpailusta saamiin FIS-pisteisiin, jolloin saadaan lopullinen FIS-pistemäärä kilpailusta. Korkeampi kilpailurangaistus heijastaa heikompaa kenttää ja rankaisee sitä.

Yhteenveto pisteytyssäännöistä

Maastohiihtokilpailut ovat kilpailuja, joissa voittajaksi julistetaan se kilpailija, joka hiihtää radan lyhimmässä ajassa.
Massastarttikilpailuissa kaikki kilpailijat starttaavat samaan aikaan ruudukkomuodostelmasta. Voittaja on se, joka ylittää maaliviivan ensimmäisenä.
Intervalli-, takaa-ajo-, lämmittely-, sprintti- ja relekilpailut päästävät kilpailijat yksittäin tai ryhmissä tietyin väliajoin radalle. Nopein hiihtäjä tai joukkue, jolla on nopein loppuaika, on voittaja.
Sijoitus on pistemäärä, joka edustaa kilpailijan sijoittumista voittajan taakse.
FIS-pisteillä mitataan hiihtäjän kilpailukykyä kilpailussa ja kauden aikana. Ne kuvastavat sekä hiihtäjän etäisyyttä voittajan maaliin tulosta, että kilpailun vaikeutta ja kilpailijoiden taitoa.
Mitä vähemmän FIS-pisteitä, sitä parempi hiihtäjä. Kilpailun voittaja saa nolla pistettä. Jokainen muu kilpailija saa kasvavan määrän pisteitä sijoittumisensa perusteella.

FAQ

Mikä on maastohiihdon pisteytysjärjestelmä?

Maastohiihdon pisteytysjärjestelmässä jokaiselle hiihtäjälle annetaan sijoitus ja FIS-pisteitä jokaisen kilpailun jälkeen. Sijoitus on numeerinen esitys hiihtäjän sijoittumisesta.FIS-pisteet jaetaan kaavan perusteella, jossa painotetaan seuraavia tekijöitä: etäisyys voittajan maaliin tulosta, kilpailumuodon vaikeus ja kentän kilpailukyky. FIS-pisteitä kertyy kauden aikana, ja maastohiihtäjät asetetaan paremmuusjärjestykseen FIS-pisteidensä perusteella siten, että vähiten pisteitä keränneet hiihtäjät sijoittuvat korkeimmalle.

Miten maastohiihdon pisteytys toimii olympialaisissa?

Maastohiihdon pisteytys olympialaisissa toimii samalla tavalla kuin FIS:n maailmancupissa ja muissa ammattilaiskilpailuissa. Hiihtäjät asetetaan paremmuusjärjestykseen joko radalla kuluneen ajan tai maalissa saavutetun sijainnin perusteella, riippuen tapahtuman aloitusmenettelystä. FIS-pisteitä jaetaan talvikisoissa samalla tavalla kuin missä tahansa muussa maastohiihtokilpailussa. Näin ollen huono menestys olympialaisissa voi vaikuttaa kielteisesti hiihtäjän FIS-rankingiin.

Kuinka monta urheilijaa osallistuu maastohiihtoon olympialaisissa?

Olympialaisissa maastohiihtoon osallistuu tyypillisesti noin 300 urheilijaa. Vuoden 2014 talvikisoissa oli 310 kilpailijaa, ja 313 kilpailijaa vuonna 2018. Pekingin olympialaisissa 2022 on tarkoitus kilpailla 296 maastohiihtäjää. KOK määrää kilpailijoiden kokonaismäärän sekä miesten ja naisten hiihtäjien määrän, jonka kukin kansallinen olympiakomitea voi lähettää olympialaisiin. Vuonna 2022 kukin maa voi lähettää enintään 16 hiihtäjää, joista enintään kahdeksan on miehiä ja kahdeksan naisia.

Kuten 0