Jalkapallovaellus

Jalkapallo
Etusivu>Urheilu>Jalkapallo>Jalkapallon sanasto

Sisällysluettelo

Jalkapallovaellus

Jalkapallossa vaellus on taaksepäin suuntautuva syöttö keskushyökkääjältä pelinrakentajalle downin alussa, jotta pallo saadaan peliin. Sentteri, hyökkäävä linjamies, joko heittää tai ojentaa pallon jalkojensa kautta QB:lle. Pallon syöttäminen lonkan sivulta on laiton hike. Hike tunnetaan myös nimellä snap. Sitä kutsutaan vaellukseksi, koska sentteri "vaeltaa" pallon aloittaakseen pelin.

Jos et ole keskushyökkääjä tai pelinrakentaja vaelluksen aikana, yrität joko päästä vapaaksi tai estää vastajoukkuetta pääsemästä vapaaksi. Tämä tapahtuu joko väistämällä puolustajia ja ampumalla kenttää pitkin avoimen syötön toivossa tai blokkaamalla vastustajajoukkueen jäsen edessäsi.

Under Center vs. Shotgun

Pallo voidaan ampua joko "under center"- tai "shotgun"-asennosta. Pelinrakentajaa pidetään keskushyökkääjänä, kun hän on suoraan keskushyökkääjän takana, kun taas haulikkomuodostelmassa pelinrakentaja on noin 5 jaardia keskushyökkääjästä taaksepäin. Pallon heittäminen keskikentän alta on paljon helpompaa kuin heittäminen shotgunissa, sillä siinä keskikentän on yksinkertaisesti liu'utettava pallo takaisin pelinrakentajalle sen sijaan, että heittäisi sen hänen jalkojensa läpi.

Quarterback Signaalit

Pelinrakentaja on vastuussa siitä, että hän osoittaa keskushyökkääjälle, milloin pallo on nostettava. Keskushyökkääjät ilmoittavat keskushyökkääjälle monin eri tavoin, kuten jalan nostoilla, taputuksilla ja sanallisella kadenssilla (esim. ready...set...HUT). On erittäin tärkeää, että pelinrakentaja ja keskushyökkääjä ovat samalla sivulla, sillä ennenaikaiset napsahdukset voivat yllättää pelinrakentajan ja johtaa kaatumiseen (pallo koskettaa maata ja on puolustuksen ulottuvilla), kun taas myöhäiset napsahdukset voivat johtaa 5 jaardin rangaistukseen siitä, että palloa ei nosteta ennen kuin 40 sekunnin pelikello umpeutuu.

Pitkä napsautus

Vaikeinta pallon vaeltamista kutsutaan pitkäksi napsimiseksi. Pitkä snapping viittaa kenttämaalimuodostelmaan, ja se edellyttää, että snapper vaeltaa pallon 10-15 metrin päähän taaksepäin ja polvistuvan pelaajan käsiin, jotta pallo pysyy paikallaan potkaisijaa varten. Tämä snapping-tyyppi on hyvin vaikea ja vaatii paljon harjoittelua, ja se on paljon pidempi heitto kuin tavallinen hike. Tämän vuoksi lähes jokaisessa joukkueessa on pelaaja, joka tekee pelin aikana yksinomaan pitkiä snapsia.